lauantai 16. marraskuuta 2013

Puerto Escondido, Oaxaca

Yksi viikonloppu lähdinkin sitten vähän pidemmälle reissulle! Queretaro kun sijaitsee keskellä maata, ovat kaikki rannikot kaukana. Rannalle oli kuitenkin pakko päästä joten onneksi löytyi sopivan hintainen matka Puerto Escondidoon, Oaxacan osavaltioon etelä-Meksikoon. Integrate on nuorille tarkoitettu yhteisö, joka järsjestää bileitä, asuntoja ja matkoja vaihto-opiskelijoille ja myös tietysti paikallisille. Näitten kanssa lähdin sitten matkaan! 
Queretaron kaupungista meitä lähti matkaan vain 5. Ensiksi otettiin bussi Mexico Cityyn, missä pysähdyttiin syömään ja odottamaan jengiä tästä kaupungista. Tämän jälkeen päästiinkiin omaan bussiimme. Ajettiin Pueblan kautta, josta bussiin nousi paljon nuoria lisää. Matka rannalle oli kuitenkin TODELLA pitkä, 20 tuntia bussissa! Meille järjestettiin kuitenkin musiikkia, syötävää ja juotavaa niin paljon kun vain jaksettiin ja saatiinkin aikaan mahtavat bileet matkan ajaksi :)



Puerto Escondido on hippien paikka, kaikki ottavat todella rennosti ja tunnelma on superrauhallinen. Tämä ranta on myös tunnettu yhtenä Meksikon parhaista surffaus paikoista. Jotkut lähtivät heti saavuttuamme kokeilemaan aaltoja, me olimme kuitenkin niin väsyneitä pitkän matkan jälkeen, että oli tarvetta päiväunille.



Meidän hotelli sijaitsi aivan rannalla, tarvitsi vain ylittää katu niin pääsi hiekalle. Ensimmäisenä päivänä rentouduttiinkin vain täysin ja pääsin uimaan ensimmäistä kertaa täällä ollessani!


Illalla meille oli taas järjestetty bileet rantabaarissa!


Seuraavana päivänä päätettiin lähteä tutkimaan toista kuuluisaa rantaa täällä, Zipolitea. Otettiin taksi, sillä tämä sijaitsi n. Tunnin ajomatkan päässä. Tämä ranta puolestaan on tunnettu Meksikon ensimmäisenä nudisti rantana. Nyt on kuitenkin low season ja täällä ei nähty kuin pari ihmisitä nauttimassa auringosta.


Pitihän sitä sitten tehdä myös jotain täysin hullua ja kun nudisti rannalla kerran oltiin niin eläytyä täysin teemaan lämpimässä merivedessä!



Hippiteemasta muistuttaa kaikki rannalla olevat ravintolat, jotka ovat täynnä riippumattoja, patjoja ja jopa sänkyjä, joidsa voi ottaa rennosti ruokaa odotellessa.



Meidän hotellissa oli myös todella kiva uima-allas! Jaoin huoneen kahden meksikolaisen kaverini kanssa ja yhden ranskalaisen kanssa.


Auringonlasku täällä oli todella näyttävä!













keskiviikko 6. marraskuuta 2013

San Joaquín

Viikonloput täällä kuluu parhaiten aina reissaamalla! Niimpä olenkin viettänyt melkein jokaikisen viikonlopun vierailemalla toisissa kaupungeissa tai kylissä. Seuraavana vuorossa oli San Joaquín, kämppikseni kotikylä. Tämä kylä sijaitsi noin kolmen tunnin bussimatkan päässä Queretarosta. Reitti kylään kulki vuorien läpi ja näin ollen tie oli täynnä mutkia.

Tältä näköalapaikalta näki koko kylän, joka on siis todella pieni. Asukkaita täällä on vain muutama tuhat. Kaikki näyttivät tuntevan toisensa ja yleinen ilmapiiri olikin ihan erilainen kuin suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi illalla kokoonnuttiin pienelle lavalle, missä paikalliset nuoret soittivat ja lauloivat kappaleitaan. Paikalle tuli kaikenikäisiä katsojia kuuntelemaan livemusiikkia. 

Yövyttiin kämppikseni lapsuudenkodissa, missä valmistettiin yhdessä erilaisia meksikolaisia ruokia. Itsekin pääsin ensimmäistä kertaa valmistaan salsan omin kätösin. Olen niin tottunut täällä tuliseen ruokaan, että saa nähdä miten käy kun palaan suomeen! Syön nimittäin enemmän chiliä kuin jotkut paikalliset meksikolaiset! Onneksi Nyt kuitenkin osaan valmistaa täydellisen meksikolaisen salsan itse ja tulevaisuudessa sitä tulee varmasti aina löytymään jääkaapistani!


Haettiin kämppikseni sedän asunnosta lainaksi mönkijä, minkä avulla päästiin tutkimaan eri paikkoja. Käytiin katsomassa historiallisia pyramidejä, mitä täältä löytyikin muutama. Onneksemme valittiin vierialupäiväksi sunnuntai, sillä silloin pääsy sinne oli ilmaista. Ihmisiä ei näkynyt missään, joten saatiin rauhassa kiipeillä pyramidejä ylös alas.

Yhdessä vaiheessa mönkijä sanoi itsensä irti ja jouduttiin odottelemaan hetki, että moottori jäähtyisi ja päästäisiin jatkamaan matkaa. Samaan aikaan vastaan käveli todella pelottavan näköinen mies iso viidakkoveitsi kädessä. Tyttöjä nauratti kovasti kun panikoin että meidät tapetaan :D viidakkoveitsiä tarvitaan täällä kaikkeen, tiet pitää raivata kasvistosta ja muista härpäkkeistä tässä pikkukylässä itse.

Talot olivat täällä tosi kauniita, jokainen maalattu eri väreillä ja näin loivat kauniin katukuvan. En kuitenkaan itse voisi asua näin pienessä kylässä, missä ei oikeastaan ole mitään. Ehdottomasti kuitenkin vierailun arvoinen paikka! Kämppikseni kertoikin, että tulee tänne aina välillä rauhoittumaan ja rentoutumaan perheensä kanssa, kun tarvitsee enemmän tilaa kaupungin vilskeestä.